H&M Monthly – 1 / 2013 – Tietyt ennusteet arvokkaampia kuin toiset

Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen. Näin totesi tanskalainen fyysikko Nils Bohr aikoinaan. Jos ennustamista aikoo kokeilla, kannattaa pitää jalat maassa, kirjoittaa ODINin sijoitusjohtaja Jarle Sjo.

Jos vuosi sitten olisit tiennyt varmasti, että euro pysyy koossa ja että kaikki jäsenvaltiot saavat valtionvelkansa kuriin, olisit nyt rikas. Euroopan osakemarkkinat kehittyivät vahvasti, ja Eurooppa-rahastojemme sijoituskohteet kehittyivät markkinoita paremmin. Harva kohde kuitenkin kehittyi yhtä hyvin kuin Kreikan romahtaneet osakemarkkinat. Kunpa niille olisi sijoitettu…

Vain harva osasi arvata, että näin käy. Monet pelkäsivät pahinta ja tässä piilee syy hyvälle tuotolle, hinnat olivat pohjalla, koska myönteisen lopputuloksen saavuttaminen vaikutti epävarmalta.

Tämä esimerkki osoittaa, kuinka vaikeaa on ennustaa finanssimarkkinoiden liikkeitä lyhyellä aikavälillä. Monien mielestä se on mahdotonta. Ennusteille on kuitenkin kysyntää, ja varsinkin vuodenvaihteen jälkeen monet uskaltavat jo katsoa eteenpäin.

Kun ryhtyy ennustamaan, on pidettävä jalat maassa. Kirjassaan The Signal and the Noise: Why So Many Predictions Fail – but Some Don’t tilastotieteilijä Nate Silver analysoi, miten hyvät ja huonot ennusteet voi tunnistaa. Silveristä tuli maailmankuulu viime syksynä tarkoista ennustuksistaan Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyen. Kirja ilmestyi pian vaalien jälkeen.

Silverin mielestä ekonomistien laatimien ennusteiden heikkous piilee siinä, että ekonomisteilla on taipumus hukuttautua finanssimarkkinoilta jatkuvasti tulvivaan valtavaan tietomäärään. He löytävät usein korrelaatioita ja malleja, jotka itse asiassa ovat tilapäisiä eivätkä kelpaa ennusteiden pohjaksi. Kohina tulkitaan virheellisesti signaaliksi, huomauttaa Silver.

Silverin mielestä tietoihin hukuttautumisen sijasta kannatta pysytellä analysoitavan ilmiön perusteissa, tarkastella useita keskenään riippumattomia ennusteita ja pyrkiä eroon monimutkaisuudesta. Finanssiala voisi ottaa oppia sään ennustamisesta. Sääennusteet ovat muuttuneet tarkemmiksi ja yksi tärkeä syy siihen on se, että meteorologit ottavat oppia virheistään ja tekevät malleihin tarvittavia muutoksia. Lisäksi meteorologit tuntevat rajansa. Säätä ei yleensä ennusteta viikkoa pidemmäksi ajaksi.

Sääennusteista poiketen finanssimarkkinoilla ennusteen toteutumisen todennäköisyys kasvaa, kun aikahorisontti pitenee. Sääennuste voi koskea lyhyttä aikaväliä, mutta osakemarkkinoiden liikkeitä on ennustettava pitkällä aikavälillä. Suhdannevaihtelut ja kurssien lyhytaikainen heiluminen on ohitettava, jotta ennusteeseen voi luottaa ja sitä voi käyttää.

On mahdotonta ennakoida osakemarkkinoiden liikkeitä luotettavasti lyhyellä aikavälillä, mutta pitkän aikavälin ennusteita voi antaa: Mitä pidempi aikahorisontti, sitä suurempi on hyvän tuoton saamisen todennäköisyys. Tätä ei voi taata, mutta todennäköisyys tukee ennustetta, samoin talouden perustavaa laatua olevat lainalaisuudet ja pitkä historiallinen kokemus.

Moni seikka puhuu sen puolesta, että vuodesta 2013 voi tulla hyvä osakemarkkinoilla. Emme suosittele kenellekään, että sijoitukset tehdään lyhytaikaisten odotusten perusteella. Sitä vastoin suosittelemme kaikille, että sijoitussalkussa kannattaa olla kohtuullinen määrä pitkän aikavälin osakesijoituksia myös vuonna 2013.

LUE KOKO RAPORTTI TÄSTÄ

Tilaa ODINin uutiskirje

Pysy ajan tasalla rahastojesi kehityksestä ja siitä, miten pyrimme tarjoamaan sinulle parhaan mahdollisen tuoton sijoittamalla. Lisäksi saat hyödyllisiä säästämisvinkkejä matkan varrella.