Kolme ajatusansaa, joihin on helppo joutua ja jotka voivat tulla sinulle kalliiksi

Meistä tulee yllättävän helposti itsemme pahin vihollinen silloin, kun on kyse rahoista. Kerromme tässä, minkälaisia yleisiä virheitä tehdään eläkesäästämisen tai muun säästämisen yhteydessä ja miten niiltä voidaan välttyä.

Monet ihmiset ovat melko huonoja raha-asioissa, mikä osaltaan johtuu evoluutiosta

Ajattele esimerkiksi kivikaudella eläneitä sukulaisiasi, jotka olivat täysin riippuvaisia metsästyksestä.  Koska hyviä säilytystiloja ei ollut tuolloin olemassa, he söivät vasta pyytämänsä saaliin välittömästi hyvällä ruokahalulla. He eivät valitettavasti voineet luottaa siihen, että ruokaa olisi saatavilla joka päivä.

Siksi tulevaisuuden varalle säästäminen ei ole meille luonnollista. Uskoaksemme monet haluavat oikeasti säästää, mutta houkutus kuluttaa on suurempi. Olemme nimittäin mestareita elättelemään vääriä harhaluuloja, kun kyse on rahoista ja taloudenpidosta. Kaikkein tehokkaimmin meitä huijaavat omat aivomme. Nobelin taloustieteen palkinnon vuonna 2017 saanut professori Richard H. Thaler kertoo tutkimuksessaan, kuinka itsekurin puute ja muut inhimilliset heikkoudet vaikuttavat taloudellisiin päätöksiin.

  1. Tulevaisuuden ansa. Tulevaisuuden ansa tarkoittaa, että palkkio halutaan saada mieluummin tänään kuin huomenna. Useimmat haluavat mieluummin saada 50 euroa tänään kuin 55 euroa viikon kuluttua. Mielestämme palkkio on paras lunastaa saman tien. Mutta jos vaihtoehtoina on 500 euron tipahtaminen tilillemme neljän viikon tai 550 euroa viiden viikon kuluttua, useimmat valitsevat jälkimmäisen vaihtoehdon. Pystymme nimittäin ajattelemaan rationaalisesti silloin, kun päätös ei vaikuta päivittäiseen kulutukseemme. Tämä on useimpien ihmisten luontainen taipumus. Valitettavasti tämä johtaa lyhytnäköiseen käyttäytymiseen sen kustannuksella, mikä olisi kannaltasi parasta pitkällä aikavälillä. Voidaan miettiä tilanne, jossa valitset etelänmatkan eläkesäästämisen asemesta – kyllähän säästämään ehtii myöhemminkin. Lyhytnäköisyys ei kuitenkaan sovi kovin hyvin yhteen sen tosiasian kanssa, että valtiolta aikanaan saamasi eläke ei todennäköisesti riitä ylläpitämään eläkeläisenä haluamaasi elintasoa. Millä tavalla tulevaisuuden ansa voidaan sitten välttää? Ihmisellä on oltava itsekuria sen sijaan, että hän käyttäisi rahaa pelkästään ”huvituksiin”. Onneksi hyviä valintoja on helppo tehdä niin kauan kuin sen ei koeta vaikuttavan liikaa nykyiseen kulutukseen. Voit ”huijata” itsesi kurinalaiseen säästämiseen tekemällä jatkuvaa säästämistä koskevan sopimuksen ODINin kanssa niin, että säästämiseen tarkoitettu summa siirtyy tililtäsi esimerkiksi palkkapäivänä.
  2. Ankkuroituminen. Tämä vaikutus tarkoittaa ihmisen taipumusta kiinnittää liikaa huomiota johonkin tuttuun vertailukohtaan, päätöksiä tehdessä. Tutkimuksissa kysyttiin testiryhmältä kuinka monta YK:n jäsenmaata Afrikassa on? Ennen vastaamista ryhmäläiset piti pyörittää onnenpyörää, jossa oli numerot 1–100. Ne, jotka pyörittivät onnenpyörässä pieniä lukuja, arvasivat – uskomatonta kyllä – Afrikassa olevan vähemmän YK:n jäsenmaita kuin ne, joiden kohdalle osui onnenpyörän suuria lukuja. Teemme siis suuren osan päätöksistämme perusteettomasti merkityksettömien tekijöiden pohjalta. Toinen esimerkki. Kerrot työtoverillesi aikeistasi säästää eläkettäsi varten. Pyydät kaverilta neuvoja mikä olisi sopiva summa säästää eläkettäsi varten kuukaudessa. Jos työtoverisi vastaa säästävänsä 200 euroa, siitä tulee sinulle vertailukohta (ankkuri), johon suhteutat omaa säästämisesi. Ehkä päätät säästää 150 euroa. Ei tietenkään ole kovin hyvä asia, jos sinun tulee todellisuudessa säästää 300 euroa kuukaudessa saavuttaaksesi eläkeläisenä tavoittelemasi elintason! Voit omalta osaltasi huomattavasti vähentää tähän ansaan joutumisen riskiä. Ensinnäkin on hyvä tietää, että tällainen ansa on olemassa jolloin voi varautua. Muista myös, että muilla on erilaiset taloudelliset edellytykset kuin sinulla. Sinun tulee sen sijaan pohtia, mitä tarvitset elämiseesi ja mitä tarvitset ollessasi eläkeläinen. Tarkista tosiasiat, älä arvuuttele.
  1. Kehystysvaikutus. Monet yllättyvät miten voimakkaasti tapa jolla vaihtoehdot meille kerrotaan vaikuttaa päätöksiimme – kuinka tulkitsemme tietoja ja kuinka aiomme toimia. Saat tiedon jonka mukaan voit odottaa tulevan eläkkeesi olevan 60 prosenttia palkastasi. Sehän kuulostaa mielestäsi loistavalta! Mutta oletko ajatellut sen merkitsevän käytännössä sitä, että tulosi pienenevät 40 prosenttia. Onko se mielestäsi loistavaa? Jos saat nyt 2 500 euroa kuukaudessa verojen jälkeen, joudut yhtäkkiä selviytymään 1 500–1 700 eurolla kuukaudessa, veroprosentista riippuen. Tuleeko se riittämään? Vähennä riskiä joutua asioiden esittämistavan uhriksi keskustelemalla erilaisista vaihtoehdoista. Kun kehystysvaikutuksen olemassaolon mieltää, on jo päässyt pitkälle. Esitä itsellesi täsmentäviä kysymyksiä – tekisitkö tai päättäisitkö toisin, jos asia esitettäisiin sinulle toisella tavalla? Jos eläkeläisen palkastaan saama 60 prosenttia on mielestäsi aivan ok, yritä muuttaa kysymyksenasettelua ja tarkista, miltä tuntuu, jos joudut pienentämään menojasi 40 prosentilla.  Tämä saattaa olla epämiellyttävää, vaikka matemaattinen lopputulos on sama.

Haluamme uskoa tekevämme päätökset tosiasioiden pohjalta. Valitettavasti meihin vaikuttaa oletettua useammin se, millä tavalla asiat esitetään meille.  Siksi on hyvä olla tietoinen näistä kolmesta ajatusansasta ja siitä, millä tavalla voit pienentää niiden uhriksi joutumisen riskiä.

Tilaa ODINin uutiskirje

Pysy ajan tasalla rahastojesi kehityksestä ja siitä, miten pyrimme tarjoamaan sinulle parhaan mahdollisen tuoton sijoittamalla. Lisäksi saat hyödyllisiä säästämisvinkkejä matkan varrella.

  • This field is for validation purposes and should be left unchanged.