Ruotsin teollisuus on pitkään perustunut kaivostoimintaan, joka on ollut Ruotsille suunnilleen sama kuin öljyala Norjalle ja metsäala Suomelle. 90-luvulta lähtien aasialainen halpatuotanto on aiheuttanut haasteita myös Ruotsin teollisuudelle. Kasvanut kilpailutilanne on johtanut siihen, että aiemmin työvoimavaltainen vientiala on siirtynyt osaamisvaltaiseksi. Ruotsalaiset yritykset ovat joutuneet keskittymään kapeampiin markkinarakoihin ja tuotekehitykseen, ja ovat tässä myös onnistuneet. Suuria kansainvälisiä yrityksiä on syntynyt, ja niiden myötä on syntynyt runsaasti vientiä ja uusia palveluja. Tämä on puolestaan edistänyt kannattavaa kasvua ja synnyttänyt voittoa osakkeenomistajille. Kotimaan markkinat osoittautuvat usein suppeiksi. Ruotsissa näin pääsikin käymään esimerkiksi paikallisten kaivosten aliurakoitsijoille. Monet alkoivat panostaa menestyksekkäästi vientiin ja lisäksi ne ovat laajentaneet toimintaansa muille aloille.

Miten kaivosteollisuuden alihankinta sitten eroaa esimerkiksi öljyteollisuuden vastaavista tehtävistä? Öljy- ja kaivosteollisuudella on monia yhteisiä nimittäjiä. Kummatkin tuottavat tuotteita ja palveluita loppuasiakkaalle, joka toivoo näiltä aloilta enemmän tehokkuutta. Jatkuva teknologia- ja tuotekehitys, joka hyödyttää kaikkia osapuolia, on voittajakonsepti.

Atlas Copco on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö perustettiin jo 1871 ja vuonna 1936 lanseerattiin Copco Rock Drilling Unit, joka tunnetaan paremmin nimellä ”ruotsalainen menetelmä” eli mies ja paineilmapora kaivoksessa. Menetelmän ansiosta tuotanto pysyi samana puolella henkilöstömäärällä. Yhtiön perustamisesta lähtien pääfokus on ollut tuottavuuden parantamisessa. Tänä päivänä Atlas Copco on aktiivinen 180 maassa ja sen kaivostoiminta vastaa nykyään noin viidesosaa yhtiön liikevaihdosta. Yhtiöstä on kasvanut maailman johtava tekijä teollisuudessa käytettävien kompressorien ja varusteiden tuottajana. Huoltopalvelut muodostavat noin 30 prosenttia yhtiön liikevaihdosta ja osuus on kasvanut 12 prosenttia vuodessa viimeisen kymmen vuoden aikana.

Ruotsin vienti on kasvanut yli 200 prosenttia viimeisen 20 vuoden aikana. Kulutustavaroita kehittävä, ei vain tuottava, talous on Kiinan ja Intian myötä ajautunut vastatuuleen. Maailmassa ei ole pulaa tekijöistä, mutta raaka-aineet ovat sen sijaan ongelma. Puute raaka-aineista tekee toisaalta kekseliäisyydestä voimavaran ja johtaa uusiin toimintamalleihin. Ruotsin talous on tästä esimerkki. Ruotsi on usein johtavassa asemassa usealla toimialalla ja markkinaraossa, ja voisi sanoa, että maa on hyväksynyt muutoksen ja kehittynyt sen mukana. Hyvä kilpailuetu globaaleilla markkinoilla luo hyviä yrityksiä.

Jos käytämme pörssiä viitteenä, niin voimme todeta, että meillä on paljon opittavaa Ruotsilta. Tukholman pörssi on yksi maailman parhaista kun katsoo 50 vuoden tuottoa ja keskimääräistä 8,5 prosentin* tuottoa vuodessa. Globaalit markkinat ovat tuottaneet 5,4 prosenttia*. Kymmenen vuoden ajanjaksoja tutkiessa, voimme todeta, että Ruotsin pörssi on päihittänyt globaalin pörssikehityksen 81 prosenttia** tutkituista ajanjaksoista. Tämä kehitys on mielestämme rakennettu vakaalle pohjalle. Vuonna 2014 Ruotsi, USA ja Sveitsi olivat tuottoisimmat markkinat verrattuna oman pääoman tuottoon.

* Credit Suisse Annual Year Book, tuotto 1964-2014 ** Dagens Industri 28.01.2015