Vuoden 2013 sana oli ”Taper”. Tätä ohutta kynttilää tarkoittavaa englanninkielistä ilmaisua käytetään myös ilmaisemaan taantumaa tai maltillista vähenemistä. Finanssimarkkinoiden kannalta sen merkitys oli kaikkea muuta kuin maltillinen. Julkisuudessa herätti alkukesällä valtavaa huomiota Yhdysvaltain keskuspankin eroavan pääjohtajan Ben Barnanken ilmoitus, jonka mukaan keskuspankki ryhtyy vähentämään huomattavia velkakirjaostojaan heti, kun Amerikan talous on saatu turvallisesti jaloilleen. Kullan ja velkakirjojen arvo tietysti aleni, mutta myös muiden omaisuusluokkien kuten osakkeiden hinnat laskivat. Tämä voi vaikuttaa hieman oudolta, koska ostojen vähentämiseen oli tarkoitus ryhtyä vasta talouden tervehdyttyä selvästi. Markkinat pelkäsivät kuitenkin minkälainen vaikutus 85 miljardin dollarin suuruisen kuukausittaisen rahamäärän (vuositasolla 1 biljoonan dollarin) poisjäännillä olisi.
Siksi kesän aikana arveltiin, että toimenpide aiheuttaisi erityisen paljon vahinkoa heikoimmassa asemassa oleville eli kehittyville markkinoille. Brasilian pörssi oli enimmillään 30 prosentin laskussa vuoden alkuun verrattuna. Turkki, jota rasitti lisäksi poliittinen levottomuus, laski 20 prosenttia. Myös kehittyvien maiden valuutat kokivat kovia. Monet niistä laskivat 15 – 20 prosenttia suhteessa Amerikan dollariin.
Vähitellen markkinat alkoivat kuitenkin tottua ajatukseen elämästä ilman ”QE”:tä, joka ei tässä yhteydessä tarkoita Ison-Britannian vanhaa kuningatarta vaan on englanninkielinen käsite, joka tarkoittaa rahapoliittista asetta nimeltään ”määrällinen elvytys”. Kehittyvien maiden osakemarkkinat toipuivat sittemmin jonkin verran, kun taas länsimaiden (Japani mukaan lukien) kaikki pörssit päättivät vuoden voimakkaassa nousussa. USA:n ja Saksan pörssien nousu oli vuoden lopussa 30 ja 26 prosenttia. Tokion pörssi oli noussut vuoden loppuun mennessä peräti 57 prosenttia, kun taas pohjoismaiset osakkeet nousivat 38 prosenttia.
Kiinassa Shanghain pörssi laski viime vuonna kuitenkin 7 prosenttia. Kiina on ollut viime vuosina maailmanlaajuisen kasvun moottori ja viime vuotta leimasi taantuman pelko tai taantumaakin pahempi uhka, finanssikriisi. Pelko on toistaiseksi osoittautunut aiheettomaksi. Kiinan talous porskuttaa eteenpäin, joskin hieman aiempaa hitaammalla vauhdilla.
Voitaneen sanoa, että vuodesta 2013 tuli tapahtumarikas mutta tällä kerralla positiivismerkkinen. Vuosi osoitti, että osakkeiden syöksykierrettä ennakoivat huhut olivat liioiteltuja. Me itse emme milloinkaan epäilleet, etteivätkö osakekurssit lähtisi uudelleen nousuun. Viime vuonna tähän samaan aikaan kirjoitimme tässä samassa julkaisussa seuraavaa: ”Moni seikka puhuu sen puolesta, että vuodesta 2013 voi tulla hyvä osakemarkkinoilla. Emme suosittele kenellekään, että sijoitukset tehdään lyhytaikaisten odotusten perusteella. Sitä vastoin suosittelemme, että sijoitussalkussa kannattaa olla kohtuullinen määrä pitkän aikavälin osakesijoituksia myös vuonna 2013”.
Monet norjalaiset ekonomistit antavat nyt selkeästi ymmärtää, että Norjalla on edessään yhä suurempia haasteita. Heidän mielestään Norjalla on ollut hyvä onni sikäli, että öljyn hinnat ovat pysyneet korkeina ja tuontihinnat alhaisina jo pitkään. He katsovat Norjan alamäen olevan väistämättä ovella. Tällainen ajattelu on luonnollisesti sallittua, mutta mainitun kaltaisesta kehityksestä on toistaiseksi nähtävissä ainoastaan hataria merkkejä. Taantuma saattaa tulla jonakin päivänä, mutta sen laajuuden ja ajankohdan ennustamisessa kannattaa olla varovainen.
Norjan kruunun kehityksen perusteella voimme otaksua, että ulkomaalaiset odottavat taantuman olevan tuloillaan. Muuten niin vahva kruunu heikkeni viime vuonna 10–12 prosenttia suhteessa dollariin ja euroon. Mutta ei niin pahaa, ettei jotakin hyvääkin: Taantuman hillitseminen tavalla, jolla voidaan suitsia Norjassa viime vuosina nähtyä erityistä palkkalaukkaa, saattaa olla varteenotettava ratkaisu. Silloin vältymme niin kutsutulta sisäiseltä devalvoinnilta, eli palkkojen leikkaamiselta, johon muutamat euromaat ehkä joutuvat turvautumaan kilpailukykynsä palauttamiseksi. Samaan aikaan monet Oslon pörssin suuret yhtiöt ovat aiempaa vähemmän riippuvaisia Norjan suhdanteista koska niiden riippuvuus kansainvälisistä suhdanteista lisääntyy.
Moni asia riippuu öljyn hinnasta. Norja on hyvin riippuvainen öljyalasta ja monet pelkäävät, mitä liuskekaasu ja liuskeöljy tekevät öljyn hinnoille. Liusketuotanto on kuitenkin jo nyt laajamittaista, ja Brent-öljyn hinta on pysynyt hämmästyttävän vakaana eli 100 – 115 dollaria tynnyriltä.
Liusketuotanto muuttaa kuitenkin varustamojen kuljetusmalleja. Se saattaa tuoda joillekin varustamoille haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Tällä on positiivinen vaikutus muun muassa nestekaasun, öljynjalostustuotteiden ja myös raakaöljyn kuljetuksiin.
Varustamoala oli finanssikriisin vanavedessä yksi kovia kokeneimmista aloista, mutta se on tämän jälkeen lukeutunut myös parhaiten selviytyneisiin aloihin. ODIN Maritim -rahasto nousi 44 (27 eur) prosenttia vuonna 2013. Rahaston aloituksesta varustamoalan indeksi on noussut Oslon pörssissä yli 200 prosenttia. Osakerahastojemme keskimääräinen tuotto oli vuonna 2013 peräti 34,4 (17,6 eur) prosenttia. Monet rahastot jäivät valitettavasti jälkeen omasta vertailuindeksistään, mutta muutamissa rahastoissa (ODIN Offshore ja ODIN Maritim) nämä indeksit eivät heijasta varsinaisia sijoituksia. ODIN Norden jäi indeksistään, koska rahastossa oli ylipaino Norjassa. Tilannetta kompensoivat vahvat ruotsalaiset ja suomalaiset osakkeet.
ODIN Global ei sijoittanut voimakkaasti nousseeseen Japaniin, mikä vaikutti negatiivisesti rahaston suhteelliseen tuottoon. Lisäksi rahastoa rasitti edellä mainittu kehittyvien markkinoiden taantuma. Uskomme rahaston positioiden tarjoavan kuitenkin pitkällä aikavälillä suotuisia näkymiä. ODIN Norge on valitettavasti edelleen vertailuindeksistään jäljessä, mutta olemme tyytyväisiä salkun laatuun ja odotamme tekemiemme muutosten tuottavan vastaisuudessa tulosta.
ODIN Sverige lukeutui Pohjoismaiden ehdottomasti parhaimpiin rahastoihin. Lisäksi useat rahastot paransivat luokitustaan rahastoja kartoittavan Morningstarin arvioissa.
Tuleva vuosi
Yhdysvaltain keskuspankki alkaa vuonna 2014 vähentää velkakirjaostojaan (”tapering”). Uuteen vuoteen siirryttäessä markkinoilla on kannettu jonkinasteista huolta viimevuotisesta osakejuhlasta. Osakemarkkinat eivät ole enää halpoja, vaan vastaavat hinnoittelultaan keskitasoa. Odotamme niiden tuoton (osinko sekä kurssinousu) olevan tulevaisuudessa yhtä suuri tai hieman suurempi kuin tuottovaatimus (pääomakustannus). Yksinkertaisemmin ilmaistuna odotamme, että osakkeet tarjoavat jatkossakin paremman tuoton kuin korkosijoitukset. Tilanne ei ole luonnollisesti kuitenkaan sama joka päivä, kuukausi tai vuosi.
Kansainvälisiä tilastoja tarkastelevien ulkomaalaisten näkökulmasta Norjan talous näyttää varmaan erittäin haavoittuvalta: korkeat palkat, asuntojen hintojen räjähdysmäinen nousu ja suuri öljyriippuvuus. Ehkä juuri nämä seikat selittävät Norjan kruunun heikentymistä.
Tulevat vuodet
Pyrimme salkunhoitajina katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen: mitkä yhtiöt ovat huomisen toivoja ja mitkä eilispäivän toimijoita?
Mikään ei ole kuin ennen. Tämä pätee varsinkin teknologiasta puhuttaessa. Elämme rajun kehityksen aikaa nanoteknologian (data ja terveys), 3D-tulostimien ja globaalin kaupan alalla. Kaikki tämä luo hyvää perustaa optimismille tulevaisuutta ajatellen.
Olemme päässeet finanssikriisin pahimman vaiheen yli, mutta maailman saamiseksi takaisin jaloilleen kului peräti viisi vuotta. Nykytilanteen vaikutus heijastuu jo osakekursseihin. Yhtiöiden tulokset eivät ole kuitenkaan pysyneet osakekurssien tahdissa. Näin pitäisi kuitenkin olla, sillä muussa tapauksessa osakkeista saattaa tulla vuoden ”häviäjiä” eli ”taper” sanan norjankielisessä merkityksessä.
Etenkin USA:n esittämät taloudelliset tilastot näyttävät yhä paremmilta ja euroalueella aiemmin koettu levottomuus on vähentynyt huomattavasti. Siksi uskomme, että tulevasta vuodesta tulee hyvä osakkeiden kannalta ja erityisesti ODIN rahastojen osalta.
Jarle Sjo
Sijoitusjohtaja