Öljyn hinnan pieni nousu perjantaina antoi öljyoptimisteille aihetta viettää viikonloppua rauhallisin mielin. Maanantaina hinta kuitenkin notkahti uudestaan alaspäin. Näin alkuvuosi on enimmäkseen sujunutkin – epäilyä ja luottamusta, ja ennen kaikkea spekulointia öljyn hinnan kehityssuunnasta. Brent-öljy, joka on öljyn viitehintana käytettävä raakaöljylaatu, kipusi aiemmin tänä vuonna 70 dollariin barrelilta tammikuun 45 dollarista. Kesäkuun 1. päivä sen hinta oli 65 dollaria.
Norjan öljysektorin kannalta Yhdysvaltain liuskeöljytuotanto näyttää valitettavasti olevan “vastustuskykyisempi” hinnanlaskulle kuin ensin oletettiin. Saudi-Arabian strategiana on ilmeisesti savustaa ulos amerikkalaiset liuskeöljytuottajat, jotka ovat riippuvaisia korkeasta öljyn hinnasta. Sen takia maa on päästänyt markkinoille enemmän öljyä, mikä on painanut hintaa alas. Mutta amerikkalaiset yritykset ovat vahvistaneet pääomaa, leikanneet kuluja ja näyttävät olevan valmiita taisteluun.
Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna öljyä on tarjolla markkinoilla enemmän kuin riittävästi. Optimismi on vahvempaa termiinimarkkinoilla kuin fyysisillä markkinoilla, jotka ovat riippuvaisia markkinoiden tasapainosta. Lyhyen aikavälin heilahtelut eivät siitä syystä ole kovin merkittäviä.
Pitkällä aikavälillä sen sijaan on syytä optimismiin. Alhaisempi öljyn hinta lisää kysyntää, ja paljon bensiiniä kuluttavien autojen myynti nousee taas, mikä ilahduttaa öljyntuottajia mutta oletettavasti harmittaa ympäristönsuojelijoita. Kysyntä Kiinassa kasvaa myös, vaikka ollaankin epävarmoja siitä, onko kyse todellisesta kulutuksesta vai varastojen kasvattamisesta. Huomattavat leikkaukset investointibudjeteissa ja isojen kansainvälisten öljy-yhtiöiden projektien siirtäminen tai peruuttaminen vaikuttavat ennen pitkää negatiivisesti tuotantomääriin. Lisäksi nykyisiä tuotantokenttiä tyhjennetään 2–4 prosentilla vuodessa.
Suuri osa suunnitellusta tuotannon lisäyksestä tulee jatkossa OPEC:in ulkopuolisista maista, kuten Brasiliasta ja Venäjältä, jotka ovat erittäin riskialttiita viivästymisille. Koska tuotanto pyörii nyt useimmissa maissa täysillä, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan, vapaata kapasiteettia on vähän. Yhdessä geopoliittiseen levottomuuden kanssa tämä muodostaa kiinnostavan spekulointia ja volatiliteettia sisältävän cocktailin.
Markkinoille voi kuitenkin virrata lisää öljyä esimerkiksi Iranista, jos länsimaiden pakotteet poistetaan. Myös Irak haluaisi lisätä tuotantoa, ja Libyan öljyntuotannon tilanne on epävarma.
Jotta kuva olisi vielä monimutkaisempi: Jokin ei täsmää verrattaessa tuotantomääriä koskevia tilastoja ja arvioitua markkinatasapainoa öljyvarastoihin. Tämä ei sinänsä ole uusi ilmiö (johtuen pääasiassa OECD:hen kuulumattomien maiden huonolaatuisesta tiedosta), mutta ero on nyt suurin 15 vuoteen. Joko tuotantoa on yliarvioitu tai kysyntää aliarvioitu.
Perjantaina 5. kesäkuuta on seuraava OPECin kokous. Kuten aina, ennen kokousta spekuloidaan. Aiemmin spekulointi kohdistui koordinoituun tuotannon leikkaukseen, johon Venäjä osallistuisi. Tämä on vähemmän todennäköistä Saudi-Arabian viimeaikaisen tuotannon lisäyksen takia, ja nyt ei juuri odoteta uutisia tai muutosta strategiaan tulevassa kokouksessa.
On myös tärkeä muistaa, että öljy hinnoitellaan dollareissa. Dollarin vahvistumisen takia öljyn hinnan lasku ei ole niin dramaattinen paikallisessa valuutassa kaikkialla. Öljyn hinta on laskenut vuodessa 40 prosenttia USA:n dollareissa, mutta vain 20 prosenttia Norjan kruunuissa.