Huoli maailmanlaajuisesta kasvusta, muun muassa Kiinan ja kehittyvien maiden kehityksestä, aiheuttaa edelleen epävarmuutta finanssimarkkinoilla. Lisäksi markkinoita on tyrmistyttänyt Volkswagenin vääristellyt päästötulokset. Autoala ja koko markkina ovat reagoineet tapahtuneeseen kielteisesti.
Syyskuuta leimasi myös USA:n koronnostoon liittyvä epävarmuus. Federal Reserven päätös olla nostamatta korkoa syyskuussa ei kuitenkaan synnyttänyt markkinoilla mitään suurempaa helpotuksen tunnetta, koska päätöstä perusteltiin odotettua heikommalla kasvulla ja maailmanlaajuisella riskillä. Luottoluokitusyhtiöt ovat viime aikoina laskeneet useiden maiden, muun muassa Japanin, Ranskan ja Brasilian luottoluokitusta. Luottoluokitusyhtiö Standard & Poor’s laski viimeksi mainitun maan luottoluokituksen tasolle BB+ (eli high yield) maan luokituksen oltua seitsemän vuoden ajan investment grade -tasoa.
Korot laskivat syyskuussa
Sekä Saksan että USA:n kymmenen vuoden valtionlainojen korot laskivat syyskuussa noin 0,2 prosenttiyksikköä. Vaikka niin Euroopan kuin USA:nkin talouskehitys on mennyt myönteiseen suuntaan, inflaatio on edelleen alhaisella tasolla ja markkinakorot pysyvät matalina.
Kansainvälisillä luottomarkkinoilla luottomarginaalit jatkoivat nousuaan syyskuussa, kuten oheisesta eurooppalaisesta iTraxx Crossover -luottoindeksistä ilmenee. Negatiiviseen kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet sekä koko maailmassa, esimerkiksi Kiinassa, vallitseva levottomuus että yksittäisiin yhtiöihin kuten Volkswageniin ja Glencoreen liittyvä riski.
Myös Norjassa luottomarginaalit ovat nousseet viime aikoina huomattavasti sekä korkeatuottoisten (high yield) että hyvän luottoluokitustason (investment grade) velkakirjojen markkinoilla. Luottomarginaalien nousu johtuu monista tekijöistä, joista voidaan mainita muun muassa huoli Norjan talouskehityksestä, sopeutuminen kansainvälisellä tasolla tapahtuneeseen luottomarginaalien nousuun sekä Norjan markkinoiden likviditeetin puute. Norjalaisista high yield -rahastoista, joihin tehtiin vuoden 2015 alkupuoliskolla nettomääräisiä uusmerkintöjä, on viime kuukausien aikana virrannut ulos rahaa.
Norjan keskuspankin koronlasku
Norjan keskuspankki ilmoitti 24. syyskuuta laskevansa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä ja viestitti, että korkoa on tarkoitus alentaa vielä lisää loppuvuoden aikana. Ohjauskorko on nyt 0,75 prosenttia eli alimmalla tasollaan sitten Norjan keskuspankin perustamisen vuonna 1816.
Useimmat analyytikot olivat odottaneet keskuspankin pitävän koron ennallaan syyskuussa, joten markkinat reagoivat melko voimakkaasti sillä seurauksella, että Norjan markkinakorot laskivat ja kruunu heikkeni.
Öljyn alhainen hinta oli tärkeä syy siihen, että keskuspankki päätti laskea korkoa. Öljyn hinta on painunut koko kesän ajan ja oli nyt huomattavasti alemmalla tasolla kuin keskuspankin edellisen korkokokouksen aikoihin. Norjan keskuspankki on alentanut ennusteitaan tulevien vuosien öljyinvestoinneista ja toteaa Norjan talouden kasvunäkymien heikentyneen entisestään.
Keskuspankkien uutisia
Euroalueen inflaatio putosi jälleen negatiiviseen kuoppaan, ja vuotuinen inflaatio oli syyskuun lopussa miinus 0,1 prosenttia. Euroopan keskuspankki piti kuun alussa kokouksen, jonka jälkeen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi keskuspankin inflaatioennusteita jouduttavan mahdollisesti laskemaan muun muassa Kiinan epävarman tilanteen ja raaka-ainehintojen laskun takia. EKP raottaa myös ovea nykyisen määrälliseen elvytykseen tähtäävän ohjelmansa mahdolliselle laajentamiselle.
Ruotsissa keskuspankki piti odotetusti koron ennallaan miinus 0,35 prosentissa syyskuun alussa pitämässään kokouksessa. Keskuspankki on harjoittanut inflaation kiihdyttämiseksi ekspansiivista rahapolitiikkaa, joka käsittää myös valtion velkakirjojen ostamisen. Inflaatio on viime aikoina noussut Ruotsissa jonkin verran mutta on edelleen alhainen, ja maan keskuspankki on tarvittaessa valmis toteuttamaan lisää rahapoliittisia toimenpiteitä.
Myös USA:ssa keskuspankki piti koron ennallaan syyskuun alussa pitämässään kokouksessa. Amerikan työmarkkinat ovat viime aikoina kehittyneet suotuisasti, ja työttömyys on nyt normaalina pidetyllä 5,0 prosentin tasolla. Inflaatio jää kuitenkin edelleen tavoitteesta, ja myös kansainväliseen talouskasvuun liittyvä epävarmuus vaikutti merkittävästi siihen, miksi Federal Reserve (FED) ei tässä vaiheessa päätynyt koronnostoon. FED antaa edelleen ymmärtää, että ensimmäinen koronnosto tapahtuu vuonna 2015, mutta lokakuun alun heikot työttömyysluvut ovat saaneet markkinat yhä enemmän pitämään kyseenalaisena, toteutetaanko koronnostoa ylipäätään.
